Viime aikoina on uutisoitu siitä, että Kelan äitiysavustuksia on haettu tänä vuonna aiempaa enemmän. Omassa työssäni tämä tuntuu jotenkin tutulta – minulla on ollut viime aikoina ilo kohdata vastaanotolla tavallista enemmän odottavia äitejä.
Pidän näistä kohtaamisista erityisesti. Raskaus on ainutlaatuinen vaihe elämässä, ja samalla on ihanaa päästä jakamaan tietoa siitä, miten myös omasta suun terveydestä voi pitää lempeästi huolta tämän tärkeän ajanjakson aikana.
Raskaus vaikuttaa koko kehoon – ja myös suussa voi tapahtua muutoksia.
Ikenet voivat olla tavallista herkemmät
Raskauden hormonimuutokset voivat tehdä ikenistä tavallista herkemmät bakteeripeitteelle. Ikenet saattavat punoittaa, turvota tai vuotaa verta esimerkiksi hampaiden harjauksen yhteydessä. Tätä kutsutaan usein raskausgingiviitiksi.
Jos ikenet vuotavat, puhdistamista ei kuitenkaan kannata vähentää. Juuri silloin ienrajojen ja hammasvälien hellä mutta huolellinen puhdistaminen on erityisen tärkeää.
Monelle on myös helpottavaa kuulla, että ikenien herkistyminen on raskausaikana hyvin tavallista. Jos oma suu mietityttää, tilanne voidaan aina rauhassa tarkistaa vastaanotolla.
Myös ruokailurytmi voi muuttua
Raskauden aikana myös syljen ominaisuuksissa voi tapahtua muutoksia. Samalla pahoinvointi, mieliteot tai lisääntynyt nälkä voivat muuttaa tuttua ruokailurytmiä.
Hampaiden kannalta erityisesti syömiskertojen määrä on merkityksellinen. Jos pieniä välipaloja tulee pitkin päivää paljon, myös happohyökkäyksiä tulee useammin.
Täydellisyyttä ei kuitenkaan tarvitse tavoitella. Jo säännöllisempi ruokailurytmi, vesi janojuomana ja ksylitoli aterioiden jälkeen ovat pieniä asioita, joilla voi tukea suun hyvinvointia.
Entä raskauspahoinvointi?
Pahoinvointi kuuluu monen raskausaikaan, ja toisinaan siihen liittyy myös oksentelua.
Oksentelun yhteydessä suuhun nousevat mahahapot voivat rasittaa hampaan kiillettä. Siksi suu kannattaa oksentamisen jälkeen huuhdella vedellä ja antaa sen hetken rauhoittua ennen hampaiden harjaamista.
Jos pahoinvointia on paljon tai hampaat alkavat vihloa, myös siitä kannattaa mainita suun terveydenhuollossa. Usein pienillä yksilöllisillä kotihoito-ohjeilla voidaan helpottaa tilannetta.
Hyvät perusasiat kantavat pitkälle
Suunhoidon ei tarvitse muuttua raskausaikana monimutkaiseksi.
Tärkeimmät asiat ovat edelleen tutut:
- harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla
- puhdista hammasvälit päivittäin
- pyri mahdollisuuksien mukaan säännölliseen ruokailurytmiin
- valitse vesi janojuomaksi
- käytä ksylitolia aterioiden jälkeen.
Erityisesti silloin, kun ikenet ovat herkät, sopivat välineet ja hellä puhdistustekniikka voivat tehdä suuren eron.
Myös äidin hyvinvoinnista saa pitää huolta
Joskus odottava äiti miettii, pitäisikö suuhygienistikäynti siirtää raskauden jälkeiseen aikaan. Raskaus ei kuitenkaan itsessään ole este suun terveydestä huolehtimiselle.
Itse ajattelen, että raskausaika voi olla jopa erityisen hyvä hetki pysähtyä hetkeksi oman hyvinvoinnin äärelle.
Vastaanotolla voidaan rauhassa katsoa ikenien tilannetta, puhdistaa alueita, joihin kotona on vaikeampi päästä, ja miettiä juuri omaan elämäntilanteeseen sopivia kotihoidon keinoja. Toiselle sopiva hetki on raskauden aikana, toiselle taas vauva-arjen hieman asetuttua.
Kun ajatukset suuntautuvat luonnollisesti paljon tulevaan vauvaan, oma hyvinvointi jää helposti hieman taka-alalle.
Siksi haluan muistuttaa yhdestä pienestä mutta tärkeästä asiasta:
myös odottavan – ja tuoreen – äidin suu ansaitsee lempeää huolenpitoa.
Suvi Suuhygienisti
Lisätietoa aiheesta
Luotettavaa lisätietoa raskausajan suun terveydestä ja muusta löytyy esimerkiksi:
Terveyskylä – Suun terveyden talo: Odotusaika ja suun terveys
Suomen Hammaslääkäriliitto: Odottavan äidin suunterveys
Kela: vuoden 2026 äitiysavustustilastot ja syntyvyyden kehitys.