Kesällä moni meistä elää hieman rennommin.
Päivään mahtuu jäätelö rannalla, kylmä juoma terassilla tai vähän naposteltavaa siellä täällä. Rehellisesti sanottuna huomaan tämän myös omassa arjessani lomalla – päivän rytmi muuttuu huomaamatta.
Syksyllä vastaanotolla kuulen usein saman lauseen:
“Varmaan hampaani ovat nyt ihan pilalla.”
Onneksi vastaus on lähes aina sama.
Eivät ne ole.
Kesä ei yksin pilaa hampaita. Mutta se on hyvä muistutus siitä, että hampaita kuormittaa usein jokin aivan muu kuin yksittäinen jäätelö tai limsapullo.
Useimmiten ratkaisevaa on se, kuinka usein suusi joutuu happohyökkäyksen kohteeksi päivän aikana.
Tässä artikkelissa kerron, mitä suussa oikeasti tapahtuu, miksi pH on tärkeä ja miksi juuri sylki on yksi hampaidesi tärkeimmistä puolustusmekanismeista.
Mitä pH oikeastaan tarkoittaa?
Hammaskiille on ihmiskehon kovinta kudosta, mutta se ei ole täysin haavoittumaton.
Se koostuu pääasiassa mineraalista nimeltä hydroksiapatiitti, joka reagoi happamuuteen.
Kun suun pH laskee alle noin 5,5:n, hammaskiilteestä alkaa hetkellisesti liueta mineraaleja. Tätä kutsutaan demineralisaatioksi.
Onneksi elimistöllä on oma korjausmekanisminsa.
Kun pH nousee jälleen yli kriittisen rajan, sylki alkaa kuljettaa kiilteeseen takaisin mineraaleja, kuten kalsiumia ja fosfaattia. Tätä luonnollista korjausprosessia kutsutaan remineralisaatioksi.
Juuri tämä tasapaino ratkaisee pitkällä aikavälillä, pysyykö hammaskiille vahvana.
Yksi asia kuitenkin yllättää monet.
Kiilteen liukenemisnopeus ei kasva tasaisesti happamuuden lisääntyessä, vaan kiihtyy voimakkaasti. Jokainen yhden pH-yksikön lasku kasvattaa kiilteen liukenemisnopeutta noin kymmenkertaiseksi. Ero pH 5,5:n ja esimerkiksi pH 3,5:n välillä ei siis ole vain “hieman happamampi” – kemiallisesti kyse on aivan eri tilanteesta.
Hammaslääketieteessä tätä syömisen jälkeistä pH:n laskua ja sen vähittäistä palautumista kuvataan Stephan-käyrällä, jonka tutkija Robert Stephan kuvasi jo 1940-luvulla. Se on edelleen yksi suun terveyden tärkeimmistä perusilmiöistä.
Kuinka happamia arjen juomat oikeasti ovat?
Moni ajattelee, että hampaita rasittavat lähinnä limsat.
Todellisuudessa moni “terveellisenä” pidetty juoma on happamuudeltaan yllättävän lähellä virvoitusjuomia.
| Juoma | Suuntaa-antava pH |
| Sitruunamehu | ~2,2 – 2,5 |
| Kolajuomat | ~2,3 – 3,4 |
| Kuohuviini / viini | ~2,8 – 3,9 |
| Kombucha | ~2,5 – 3,5 |
| Urheilujuomat | ~3,5 |
| Energiajuomat | ~3,5 – 4,0 |
| Täysmehut | ~3,6 – 3,9 |
| Kahvi | ~4,8 – 5,2 |
| Sylki | ~6,8 – 7,0 |
Huom. pH-arvot ovat suuntaa-antavia keskiarvoja hammaslääketieteellisestä kirjallisuudesta ja elintarvikkeiden pH-mittauksista. Yksittäisten tuotteiden välillä voi esiintyä pieniä eroja.
Yksi vastaanotolla yleisimmin yllätyksen aiheuttavista asioista on tämä:
Kiille ei tunnista, onko happo peräisin sitruunasta vai virvoitusjuomasta.
Se reagoi happamuuteen.
Tämä ei tarkoita, että täysmehu, kombucha tai urheilujuoma olisivat “huonoja” juomia. Hampaiden näkökulmasta niiden happamuus on kuitenkin hyvä tiedostaa.
Miksi toistuvuus on tärkeämpää kuin yksittäinen herkku?
Tässä on ehkä koko artikkelin tärkein oivallus.
Yksittäinen happohyökkäys ei yleensä ole ongelma.
Kun syöt tai juot jotain hapanta, suun pH laskee nopeasti kriittisen rajan alapuolelle. Sen jälkeen sylki alkaa heti neutraloida happoja ja palauttaa pH:ta normaalille tasolle.
Useimmiten tähän kuluu noin 20–30 minuuttia, joskus hieman pidempäänkin.
Samalla sylki alkaa palauttaa kiilteeseen mineraaleja.
Ongelma syntyy vasta silloin, kun uusia happohyökkäyksiä tulee niin usein, ettei suu ehdi palautua niiden välillä.
Jos päivän aikana tulee jatkuvasti pieniä välipaloja, jääkahvia, limsaa, mehua tai energiajuomaa, sylki joutuu aloittamaan korjaustyönsä yhä uudelleen.
Tällöin demineralisaatiota ehtii kertyä enemmän kuin remineralisaatio pystyy korjaamaan.
Siksi kaksi ihmistä voi syödä saman määrän herkkuja ja päätyä hyvin erilaiseen lopputulokseen.
Se, joka syö herkkunsa aterian yhteydessä, altistaa hampaitaan usein vähemmän kuin se, joka napostelee saman määrän pitkin päivää.
Miksi juuri kesä haastaa hampaita?
Kesällä kyse ei yleensä ole siitä, että söisimme valtavasti enemmän.
Usein muuttuu vain rytmi.
Päivään mahtuu jäätelö rannalla, kylmä juoma terassilla, iltapäivän kahvi, vähän naposteltavaa ja myöhäinen iltapala.
Lisäksi kylmiä juomia siemaillaan usein pitkän aikaa, mikä pidentää happohyökkäystä.
Lomalla myös tutut rutiinit, kuten säännöllinen harjaus tai ateriarytmi, voivat hetkeksi unohtua.
Siksi juuri kesällä happohyökkäysten määrä ja kesto lisääntyvät helposti.
Hyvä uutinen on kuitenkin tämä:
Kesästä ei tarvitse luopua.
Kun ymmärtää, mitä suussa tapahtuu, voi nauttia kesästä hyvällä omallatunnolla.
Kolme asiaa, joilla on oikeasti merkitystä
Tutkimusnäytön perusteella pienillä arjen valinnoilla voi olla suuri vaikutus.
1. Ryhmitä herkkuhetket aterioiden yhteyteen
Yksi jälkiruoka rasittaa hampaita yleensä vähemmän kuin saman määrän napostelu pitkin päivää.
2. Anna syljelle aikaa tehdä työnsä
Jos olet nauttinut jotain hapanta, odota noin 30 minuuttia ennen hampaiden harjausta. Happohyökkäyksen jälkeen kiille on hetkellisesti pehmeämpi, ja liian aikainen harjaus voi lisätä kulumista.
3. Muista vesi
Lasillinen vettä happaman juoman jälkeen auttaa huuhtomaan happoja pois ja tukee suun pH:n palautumista.
Lopuksi
Kesä ei pilaa hampaita.
Useimmiten ratkaisevaa ei ole yksittäinen jäätelö tai lasillinen limsaa, vaan se, kuinka usein suulla on mahdollisuus palautua happohyökkäysten välillä.
Minulle suuhygienistinä tärkeintä ei ole kieltää herkkuja tai luoda turhaa syyllisyyttä. Haluan auttaa ymmärtämään, miten suu toimii. Kun tiedät, mitä hampaissasi tapahtuu, on helpompi tehdä pieniä arjen valintoja, joilla voi olla suuri merkitys pitkällä aikavälillä.
Jos kesän jälkeen mietityttää, missä kunnossa oma suusi tai hammaskiilteesi on, olet aina tervetullut vastaanotolleni. Katsotaan tilanne yhdessä ja tehdään juuri sinulle sopiva suunnitelma – ilman syyllistämistä, ja tutkittuun tietoon nojaten.