Kun pakkanen puraisee ja vedät henkeä ulkona, mutta samaan aikaan hampaisiin iskee terävä vihlaisu… et kuvittele. Tämä on tosi yleistä kylmillä ilmoilla – ja usein merkki siitä, että hampaan “suojakuori” tai ikenen raja on vähän haavoittuvampi juuri nyt.

5.1.2026

Miksi kylmä ilma vihloo?

Kylmä ilma on käytännössä nopea lämpötilashokki + kuiva “ilmavirta”, joka osuu hampaan pintaan. Jos hammasluu (dentiini) on jostain kohtaa enemmän esillä (esim. ienrajan vetäytymisen, kiilteen kulumisen tai eroosion takia), ärsyke pääsee vaikuttamaan herkemmin.

Tutkimuksissa hammassärkyä selitetään usein ns. hydrodynaamisella mekanismilla: kun dentiinin pienet kanavat (tubulukset) ovat avoimemmat, kylmä/ilma saa nesteen liikkumaan niissä – ja hermo reagoi terävänä, nopeana vihlaisuna. 

Entä kiilteen mikrofraktuurat ja eroosio?

Tämä on se kohta, josta moni yllättyy.

1) Kiilteen mikrofraktuurat (mikrohalkeamat)

Kiilteessä voi olla pieniä hiusmurtumia/mikrohalkeamia, joita ei itse näe. Ne voivat “ohjata” ärsykettä syvemmälle tai tehdä pinnasta herkemmän. Mikrohalkeamia on tutkittu mm. mikroskoopilla ja 3D-menetelmillä – ne ovat todellisia rakenteellisia muutoksia kiilteessä. 

2) Kiilteen eroosio

Eroosiossa happo “pehmentää” ja kuluttaa kiillettä. Kun kiille ohenee ja kuluu, dentiini voi alkaa altistua – ja silloin kylmäherkkyys lisääntyy selvästi. Myös hammaslääketieteen potilasohjeissa todetaan, että eroosio voi johtaa vihlontaan ja dentiinin paljastumiseen. 

Lisäksi tutkimusnäytössä korostuu eroosion ja hankauksen yhdistelmä: jos happo pehmentää pintaa ja sen päälle tulee voimakas harjaus/hiova tahna, kuluminen voi kiihtyä. 

Mitä voit tehdä, jotta vihlonta helpottaa?

Jos vihlaisu iskee kylmässä, aloita näistä (näillä on oikeasti väliä):

1) Vaihda sensitiiviseentahnaan ja anna sille aikaa

Desensitisoivat tahnat voivat vähentää vihlontaa, kun niitä käyttää säännöllisesti (usein muutamien viikkojen aikana). Arginine-pohjaisista tuotteista on koottua tutkimusnäyttöä vihlonnan lievittymisestä. 

2) Harjaustekniikka kuntoon (ja hellävaraisuus)

Liian kova harjaus + kova harja + “valkaiseva/hiova” tahna voi pahentaa ienrajan kulumaa ja herkkyyttä. Dentiiniherkkyyttä käsittelevissä katsauksissa tämä yhteys nousee toistuvasti esiin. 

3) Happojen jälkeen odota ennen harjausta

Jos juot esim. sitrusjuomia, kivennäisvesiä, energiajuomia tai syöt paljon happamia välipaloja: huuhtele vedellä ja odota ennen harjausta, jotta et harjaa pehmentynyttä kiillettä pois (eroosio + abrasio -combo). 

4) Fluori ja suojaavat käsittelyt

Fluori voi tukea pinnan kestävyyttä ja vähentää oireilua. Vastaanotolla voin myös tehdä yksilöllisiä hoitoja (esim. fluorisuojaus/paikallishoidot) tilanteen mukaan. 

5) Pysähdy kuuntelemaan merkkejä

Jos vihlaisu on:

  • pitkäkestoista (ei mene ohi ärsykkeen loputtua),
  • yhdessä tietyssä hampaassa selvästi voimakkaampaa,
  • tai siihen liittyy purenta-arkuutta / särkyä öisin,
    silloin taustalla voi olla muutakin kuin “perusherkkyys” (esim. halkeama, paikkaongelma, karies) ja se kannattaa tarkistuttaa aina hammaslääkärillä.

Pieni muistutus

Vihlonta ei ole “heikkoutta” eikä sitä tarvitse vain kestää. Se on kehon tapa sanoa: ”Hei, tämä kohta kaipaa suojaa.” 

Ja kun suoja rakennetaan takaisin pienillä arjen teoilla, olo helpottaa usein yllättävän nopeasti.

Jos haluat, voit laittaa viestiä ja katsotaan yhdessä, mistä juuri sinun vihlonta todennäköisimmin johtuu – ja mikä olisi sinulle se helpoin, toimivin omahoitorutiini.